Esittely

Taiteellinen työskentely: Olen taiteilija, jolla on syvä intohimo työhönsä. Pyrin jatkuvasti kehittämään taitojani ja maali materiaalina on kiehtonut minua jo pitkään. Olen kehittänyt somaattisen ”käsituntuman” maalausmateriaaliin – hienovaraisen tietoisuuden, joka mahdollistaa vapaan ja luovan leikin. Tämä yhteys välineeseeni on ainutlaatuinen ja antaa minulle kyvyn luoda jotain täysin uutta ja syvästi henkilökohtaista.

Taiteilijan ja maalauksen suhde: Luominen on minulle dialogi – suhteellinen suhde materiaalin ja maalaamisen välillä. Uteliaisuuteni ja seikkailunhaluni saavat ravintoa tästä prosessista, joka kumpuaa syvältä sisältäni eikä sitä voi kiirehtiä tai pakottaa. Annan virran viedä, annan maalin toimia luomisprosessin agenttina. Tämä vaatii avoimen mielen, jossa tarkkailen ja kuuntelen materiaalia.

Visuaalinen kommunikaatio/Orgaaninen prosessi: Miltä tuntuu olla keskellä jotain luomisprosessia ilman, että tiedät tarkalleen, mitä teet? Minulle se on kaunis ja herkkä hetki – aika, jolloin materiaali sitoo kielen, sanat ja ajatukset. Maali virtaa ja liikkuu, työntäen ja sekoittuen kankaalla, luoden hetken, joka yhdistää menneet muistot ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Tämä prosessi, vaikka epävarma, on syvästi palkitseva. Se sisältää yllätyksen ja taidon yhdistelmän, dialogin ja haasteen, jossa luonnonvoimat, erityisesti painovoima, ovat keskeisessä roolissa. Värit virtaavat, roiskuvat ja liikkuvat, muodostaen viivoja, jotka kertovat omaa tarinaansa, aivan kuten rantahiekka, jonka vesi muovaa.

Maalausteoria/Filososfia: En pidä itseäni modernistina tai postmodernistina. Postmodernismi, kriittinen lähestymistapa, ei mielestäni auta rakentamaan hyvää elämää. Taiteeni ei ole konseptuaalista, kylmää tai ironista. En ole taistelija; pyrin ennemmin ravitsemaan ja rohkaisemaan kuin arvostelemaan. Toivon, että teoksissani on syvä kunnioitus elämää, kuolemanjälkeistä elämää, ihmeitä ja rakkautta kohtaan. Voisiko se olla samanaikaisesti täynnä nöyryyttä ja kuitenkin myös ylevyyden tunnetta.

Maalaamiseni on siirtynyt abstraktimpaan suuntaan, ja maalilla materiaalina on keskeinen rooli. Teen alkusommittelun, luon olosuhteet, ja sitten maalaus syntyy itsestään. Maalarin eleet ovat vähentyneet töissäni vähitellen, ja luonnonvoimat – painovoima, tuuli ja aallot – muovaavat lopputuloksen. Maalari muuttuu tarkkailijaksi, ihmetellen prosessiin osallistujana. Uskon, että maalaus on aidoin silloin, kun abstrakti muotoutuu aineen lakien mukaisesti, täynnä materiaalia ja luonnon voimien muovaamana.